 |
| Nettishoppailun ja Hööks-reissun sato. Suitsissa kiinni vanhat kuolaimet. |
Ponin oston myötä piti tietenkin suunnata myös varusteostoksille. Koska Vake tulee ratsastuskoululta, niin kaupan mukana ei tule automaattisesti mitään varusteita vaan Vakelta jäävät kamppeet menevät kyllä tallilla käyttöön muille hevosille. Toisaalta oli tietysti mukavakin valita aivan uudet ja mieleiset varusteet omalle ponille. Suunnitelmana on kuitenkin ostaa Vaken mukaan pieni paketti sen vanhoja henkilökohtaisia tarvikkeita sisältäen D-renkaiset kolmipalakuolaimet sekä värikoodatun "kisasetin" eli turkoosit jännesuojat, turkoosin korvahupun ja turkooseilla kristalleilla koristellun otsapannan. Näitä ja satulaa lukuun ottamatta muut tarvikkeet menivät ostoslistalle, jonka kanssa suuntasin shoppailemaan Horzen ja Hevarin nettikauppoihin sekä Hööksin myymälään. Tallikavereilta olinkin saanut läksiäislahjana lahjakortin Hööksille, mikä oli ihana yllätys ja tuli tarpeeseen!
Satulaksi päädyin ostamaan mukaan Vaken vanhan satulan. Näin päästään helpoimmin alkuun, kun voidaan jatkaa sopivaksi havaitulla, tutulla penkillä. Wintecin estesatulalla siis mennään. Satulavyön osalta en päätynyt aivan halvimpaan vaihtoehtoon, vaan tahdoin loppujen lopuksi nahkaisen muotoillun vyön (86 euroa). En tiedä, auttaako mutkavyö satulaa pysymään vähän paremmin paikoillaan, sillä pyöreäselkäisellä ponilla on tietenkin aina ongelmana satulan pyöriminen sivusuunnassa vaikka vyön laittaisi kuinka tiukalle. Kaipa se mutkavyö on edes mukavampi ponin päällä, jos ei muuta. Estehommissa olemme aina käyttäneet panssarivyötä, joten sellainenkin piti hankkia. Onnesi Horzen Black Friday -tarjouksesta sai panssarivyön -50% hintaan, joten hintaa jäi "vain" vajaa 80 euroa. Jalustimien osalta en myöskään mennyt kaikkein halvimman vaihtoehdon mukaan, vaan ajattelin turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Haaveilemiani Freejumpeja en silti vieläkään raskinut ostaa, vaan sen sijaan päädyin 70 euron nivellettyihin jalustimiin Hööksin hyllystä. Samalla ostin myös jalustinhihnat sekä 25% alennuksella tummansinisen arkisatulahuovan.
Suitsikokoa pähkäilin Hööksillä muutamankin tovin. Vake menee juuri hankalasti cob- ja full-kokojen väliin, eli se käyttää joko cob-suitsia äärisäädöillä tai full-suitsia äärisäädöillä. Vanhat suitset ratsastuskoululla ovat olleet full-kokoa, ja poskiremmejä on ollut hankala saada niissä tarpeeksi lyhyiksi. Olenkin joutunut tekemään poskiremmeihin lisäreikiä sekä ylä- että alaosaan, ja turparemmikin on ollut turhan iso sekä ympärykseltään että poskiremmiltään. Niinpä päädyin ostamaan nyt cob-kokoiset FairField Mardon -perussuitset, joihin saa tarvittaessa lisärei'ityksellä useita senttejä lisäpituutta jos ovat muuten hieman naftit. Kaikkien suitsien osalta oli sopivasti voimassa -25% tarjous, joten hintaa jäi 43 euroa. Ohjien kohdalla päädyin vähän suunniteltua kalliimpaan vaihtoehtoon, sillä kokeiltuani käteen ohuita, sisäpuolelta kumipäällysteisiä nahkaohjia oli sellaiset aivan pakko saada. Niin hyvä pito! Onneksi 25% suitsialennus koski myös ohjia, joten hintaa jäi vajaa 34 euroa. Hööks-reissun lopuksi valitsin vielä asiallisen näköiset tummansiniset päitset ja narun sekä tummansinisen harjapakin, jonka sisällöksi tuli pari turkoosia harjaa, kumisuka ja kaviokoukku.
Loimituksessa Vaken kanssa on tarkoitus jatkaa samoilla linjoilla kuin Tallinmäellä. Vakella on ihan hyvä talvikarva, mutta sitä ei ole ollut tarpeen klipata. Karva ei ole kasvanut mammuttipaksuuteen, ja Vake ei liikutuksessa hikoile itseään kovin märäksi. Rankan estevalmennuksen tai laukkaintensiivisen koulutreenin jälkeen sen hikitaso on samaa luokkaa kuin monella osaklipatulla kaverilla tai ohutkarvaisella puoliverisellä. Vähän kevyemmässä ratsastuksessa poni ei kastu käytännössä ollenkaan, joten kuivatusloimea ei tarvita suinkaan jokaisen liikutuksen jälkeen. Rankempien treenien jälkeen puettavan kuivatusfleecen tilasin puoli-ilmaiseksi Horzen Black Friday -tarjouksesta. Vaikkei aivan mammutti olekaan, niin talvikarvassaan Vake kuitenkin tarkenee ulkoilla mukavasti ilman loimea valtaosan ajasta. Kovalla vesi- ja räntäsateella se tietenkin saa niskaansa sadeloimen, ja tilasinkin sille Hevarilta samantapaisen fleecevuorellisen sadeloimen (69 euroa) kuin mikä on ollut käytössä tähän asti. Fleecevuorellinen sadeloimi puetaan myös silloin, kun poni menee vielä liikutuksen jälkeen ulos. Muutoin Vake on ulkoillut sateettomina päivinä ilman loimea ainakin noin -20 asteen lämpötiloihin asti. Kylmimpien pakkaspäivien varalle lienee kuitenkin syytä hankkia myös toppaloimi. Loimitustarpeessa kyllä näkyy hyvin rotukohtaiset erot, eli pohjoisen kylmäverirodun edustajana Vake pärjäilee mainiosti vähäisellä tai olemattomalla loimituksella, kun taas esimerkiksi tarhakaverina ollut klippaamaton arabi tarvitsee jo nollakelissä ja talliinkin lämmintä takkia päällensä. Vake tukahtuisi kuumuuteen arabin loimituksella, ja arabi paleltuisi kuoliaaksi, jos sille yrittäisi soveltaa Vaken loimipolitiikkaa.
Rahaa varustehankintoihin on tähän mennessä kulunut 910 euroa, mikä siis sisältää myös satulan. Jos mukaan laskee myös aikaisemmin hankkimani este- ja koulukisahuovat, koulukisakelpoiset kuolaimet ja yhdet päitset, niin kokonaissumma menee aika tarkasti tonniin. Ostoslistalla ovat siis vielä edullinen toppaloimi sekä arkikuolaimet, suojat, otsapannan ja korvahupun sisältävä paketti Vaken vanhoja varusteita, eli noin 100-200 euron edestä tulee ostoksia vielä lisää. Lisäksi lienee aiheellista hankkia ämpäri tai pari, valjasrasvaa, pesusieniä, heinäverkko ja luultavasti jotain muutakin arjen pikkusälää, mikä ei juuri nyt tule edes mieleen. Suhteellisen halvalla tässä siis päästään alkuun, ainakin siihen nähden, että kuuleman mukaan monella menee helposti paljon enemmän kuin reilu tonni jo pelkkään satulaan... Ratsastuskouluratsastajana olen onneksi tottunut siihen, että halvemmat perusvarusteetkin ovat yleensä ihan hyviä ja toimivia. Tosin jos hevosen hyvinvoinnin tai oman turvallisuuden vuoksi on tarpeellista ostaa jotain hinnakkaampaa, niin sitten ostetaan.
