Lauantaina 4.3. suunnitelmana oli mennä vain maneesiin puurtamaan koulukiemuroita, mutta tallilla sattuikin olemaan sopivaa maastoseuraa, ja niinpä lähdimme ensin seuraksi maastokävelylle. Keli oli paikoitellen aika liukas, mutta Vakellahan oli nyt onneksi ne hokkikengät myös takana. Köpöttelimme leppoisasti noin 40 minuutin lenkin, ja sen jälkeen menin Vaken kanssa vielä maneesiin ravaamaan ja laukkaamaan. Maneesissa vierähti myös sellaiset kolme varttia, ja Vake oli tällä kertaa tosi hyvä ratsastaa. Ravi lähti alusta alkaen sujumaan oikein letkeästi, ja myös laukka oli parasta pitkään aikaan. Laukassa oli pyöreyttä ja oikeaa ajatusta tuntumasta, ja toistuvilla laukannostoilla sain Vaken sopivasti vähän "kuumumaan". Niin se vaan joskus loksahtaa, ja hyvin loksahtikin!
Sunnuntaina 5.3. olimme iltapäivällä kolmen ratsukon koulutunnilla. Edellisen päivän perusteella odotin tunnilta paljon, mutta samanlaista fiilistä ei vaan tahtonut löytyä. Aloitimme keskiympyrällä ratsastaen loivaa avotaivutusta oikealle kevyessä ravissa. Vake oli vähän raskaan oloinen, ja päädyin puskemaan turhan paljon. Siitähän se homma lähtikin heti väärällä jalalla liikkeelle, ja ehkä yksinkertaisesti yritin liikaa. Ope tuumasi, että minun pitäisi etsiä enemmän vuorovaikutusta pohkeen ja ohjan välille, eli että pohjetta käyttäessä tulisi tuntumaan hetkellisesti pientä painetta. Tätä vuorovaikutusta yritin sitten koko tunnin ajan tavoitella.
Jatkoimme hetken päästä oikeassa laukassa, missä puskeminen jatkui. Aika äkkiä turhauduin, kun ei laukka onnistunutkaan ollenkaan eilisen malliin. Olisin halunnut näyttää opellekin, että kyllä me osataan, mutta eihän se väkisin vääntämällä onnistu.
Parhaiten tunnilla onnistuivat pohkeenväistöt. Näitä ratsastimme ensin käynnissä ja sitten ravissa aloittaen pituushalkaisijalta väistön uraa kohti oikealle, suoristaen muutamia metrejä ennen uraa ja väistäen vasemmalle takaisin pituushalkaisijalle. Parin kierroksen jälkeen väistö oikealle lähti sujumaan oikein jouhevasti, ja kun vaihdoin raipan oikeaan käteen onnistui lopulta myös väistö vasemmalle yhtä näppärästi. Ehkä kuitenkin asetus olisi saanut olla oikeaa pohjetta väistäessä enemmän oikealla, sillä nyt helpotin tehtävää ratsastamalla sen enemmän sulkutaivutuksen tapaisesti. Vake esitti joka tapauksessa hyviä ristiaskelia, ja tehtävän myötä raviin tuli parempaa ryhtiä. Ope kehuikin tässä vaiheessa ravin tahtia hyväksi. Väistöissä ohjeena oli pyrkiä rentouttamaan omaan ristiselkää enemmän, eli en saa huomaamatta vetää istuntaa tönköksi väistöä ratsastaessa.
Lopuksi työstimme vielä vasenta laukkaa, ja tehtävänä oli laukata keskiympyrällä vasta-asetuksessa. Tämä olikin erityisesti meitä varten räätälöity tehtävä, jolla yritettiin korjata meitä niin kovasti vaivaavaa ulkolavan karkaamista. Itse asiassa sain Vaken laukkaamaan vähän vähemmän mutkalla ja jopa vähän pyöreänäkin, mutta tämä ei nyt kelvannut vaan vielä piti saada asetus oikeasti ulos. Oli tosi työlästä! Vasta-asetuksessa Vake pyrki kovasti ajautumaan ulos halutulta reitiltä ja ympyrämme oli välillä aika mielenkiintoisen muotoinen. Joitain yksittäisiä hyviä askeleita sieltä tuli, ja tehtävä oli selvästi juuri oikea puuttuman vasemman laukan ongelmiimme. Tämä vaan vaatii vielä paljon lisää työstämistä onnistuakseen kunnolla.
Maanantaina 6.3. ratsastin itsenäisesti. Omassa rauhassa kaikki onnistuikin taas paljon paremmin kuin open silmien alla yliyrittäessä, ja Vake meni taas vaihteeksi oikein hyvin. Kun en puskenut ja tehnyt liikaa, niin Vake liikkui paljon halukkaammin eteenpäin. Teimme kivoja väistöjä sekä kivoja laukannostoja, jotka saivat Vaken sopivasti hereille ja teräväksi. Vasemmassa laukassa hain taas vasta-asetusta, ja sain Vaken ainakin hetkittäin vähän suoremmaksi ja tuntumalle. Lopuksi tein pitkästä aikaa parit laukanvaihdot, jotka onnistuivat nekin näppärästi. Ei kai tässä voi oikein muuta päätellä, kuin että omin päin ratsastaessa homma toimii koska ei ole mitään paineita, mutta valmennuksissa menen puihin kun joku katsoo(!) ja en osaakaan ratsastaa yhtä rennolla otteella. Se on sentään positiivista, että olen oppinut ratsastamaan itsenäisesti ihan järkevällä tavalla ja saan rakennettua mielekkäitä treenejä pelkän päämäärättömän humputtelun sijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti